Kesäkuun blogissa: Hyvinvoinnin syyt ja seuraukset TOP10

 

brothers-family-siblings-boys-50692Kesäkuun blogissa: Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu, ja kyse on muustakin kuin sote-uudistuksesta. Kuinka meidän olisi syytä varautua eläkeikäisten osuuden kasvuun tai entistä iäkkäämpien ihmisten hoitamiseen? Kuinka voisimme parantaa nykyisiä elintapojamme, varmistaa terveempi lapsuus, aikuisuus tai vanhuus? Kokosin Hyvinvoinnin TOP10:n, joka kokoaa yhteen sote-mullisten syyt ja seuraukset.

1. Väestö vanhenee ja hoidettavien määrä kasvaa

Vuonna 2060 olen 91-vuotias ja poikani ovat 56- ja 53-vuotiaita. Kun EU-maissa on tällä hetkellä neljä työikäistä yhtä eläkeläistä kohden, on suhde vuonna 2060 kaksi yhtä kohden. Huoltosuhteen haaste on toki lähempänä kuin yli 40 vuoden kuluttua. Jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua eläkeläisiä on enemmän kuin 18-40-vuotiaita.

2. Elämme yhä pitempään

Vuonna 2015 Euroopassa oli 121 000 satavuotiasta ja YK:n ennusteen mukaan heitä on vuonna 2050 882 000 eli seitsenkertainen määrä. Elinajanodotteemme on nyt 80,9 vuotta, kun vuonna 1990 se oli 74,2 vuotta.

3. Terveys polarisoituu

Suurin osa suomalaisista voi hyvin, mutta osa yhä huonommin. Epäterveellinen ruokavalio, liiallinen sokerinsyönti, vähäinen kasvistensyönti ja liikunnan puute tekevät osasta meistä sairaita keski-ikäisiä ja vielä sairaampia vanhuksia. Suurin tehostuksen paikka olisikin ennaltaehkäisyssä. Pallo on meistä jokaisella.

4. Syrjäytyminen pysyy ja periytyy

Kuinka estää syrjäytyminen, joka tutkitusti etenee sukupolvelta toiselle? Toisaalta suurin syrjäytyneiden ryhmä ovat nuoret. Nuorten syrjäytyminen ei kuitenkaan onneksi ole pysyvä tila.

Syrjäytynyt on kouluttamaton henkilö, joka ei ole varusmiespalvelussa, eläkkeellä, työelämässä, opiskele tai hoida lapsiaan kotona. Syrjäytyneitä on Tilastokeskuksen mukaan 70.000 henkilöä ja heistä kaksi kolmesta syrjäytyneestä on 15-29-vuotiaita nuoria.”

5. Asiakaslähtöisyys nostetaan soten lähtökohdaksi

Sotessa on kysymys muustakin kuin maakuntamallista, valinnanvapaudesta ja kestävyysvajeesta. Tavoitteena on yhdistää sosiaali -ja terveydenhuolto asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, jossa kansalainen saisi tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja tehokkaasti.

Soten periaatteita sovelletaan ja pilotoidaan jo monin paikoin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa uusi organisointimalli #Siunsote aloitti 1.1.2017. Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluita organisoidaan tukemaan perheiden hyvinvointia niin, että asiakkaat saisivat mahdollisimman kokonaisvaltaista tukea ns. yhdeltä luukulta.

6. Terveydenhuolto digitalisoituu

Terveydenhuollon digitalisoituminen etenee jo monella tasolla, esimerkiksi:

  • Sairaanhoitajat kirjaavat mittaustulokset kännykällä suoraan hoitosuunnitelmaan, jolloin tieto on oikea-aikaisesti kaikkien tarvitsevien saatavilla (TYKS).
  • Syöpää sairastavat ja heidän omaisensa pysyvät ajan tasalla hoitoprosessin käytännön yksityiskohdista mobiilisovelluksella (HUS ja Noona).
  • Lääkärikäyntejä voidaan hoitaa paitsi videoyhteydellä, myös chatissa (esimerksi Terveystalo).
  • Reseptin uusiminen käy helposti terveysyritysten mobiilisovellusten avulla.
  • Lääkäriin ei ehkä tarvitse mennä lainkaan, vaan voi löytää apua vaivaansa nettipalvelun kautta (Hämeenlinna).
  • Potilasta ei tarvitse lähettää erikoisterveydenhoidon jonoihin mm. sydänsairauksien tai uniapnean tutkimiseksi, vaan etäanalyysien avulla tutkimus voidaan tehdä jo perusterveydenhoidossa (Coronaria, RemoteA).
7. Mutta voiko diagnosointi digitalisoitua?

Algoritmi voi auttaa diagnosoinnissa. Tunnetuin toimija on IBM Watson, joka keskittyy tällä hetkellä syöpäsairauksien seulontaan ja seuraavaksi kuvantamispalveluiden diagnosoinnin tukemiseen. Algoritmien hyödyntäminen edellyttää niiden lääkelaiteluokittelua. Lääkärin hoitovastuuta algoritmit tuskin voivat korvata, vaan algoritmit ovat lääkärin päätöksenteon tukena.

8. Kaikki terveystietoni samaan paikkaan

Olisipa hienoa, jos minun ei tarvitsisi enää täytellä omia tai lasteni lomakkeita mennessämme hammashoitolaan, vaihtaessani työterveyshuoltoa tai hakiessani apua selkäongelmiin. Olisipa hienoa, että terveystietoni olisi koottu yhteen ja samaan paikkaan, ja että luvallani myös minua hoitavat tahot voisivat tutustua niihin. Vielä hienompaa olisi, jos genomitietoni sisätävä tietopankkini lähettäisi minulle muistutuksia rokotusten uusimisesta, muistuttaisi minua kehonhuollosta tai ruokavalioni monipuolistamisesta?

9. Reaktiivisesta sairaanhoidosta proaktiiviseen ennaltaehkäisyyn

Kaikki tämä ja paljon muuta tulee mahdolliseksi kansallisten potilastietojärjestelmähankkeiden avulla. Tervehdin tätä ilolla. Joillekin meistä omasta hyvinvoinnista huolenpitäminen on helpompaa kuin toisille. Olemme yksilöitä ja iän myötä muutumme jatkuvasti. Mitä minä tarvitsen voidakseni mahdollisimman hyvin juuri nyt tai ikääntyessäni? Toivottavasti meidän ei tarvitse sairastua vakavasti havahtuaksemme pitämään huolta itsestämme ajoissa.

10. Enemmän aikaa potilaalle

Terveydenhuollon digitalisaation paras lopputulos on, että tehokkaammalla resurssien käytöllä lääkäri ja hoitohenkilökunta voivat keskittyä tärkeimpään asiaan: asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen ja hänen mahdollisimman hyvään hoitoonsa. Mitä enemmän hoitoalan ammattilaisemme voivat käyttää aikaa potilaan kohtaamiseen, sen paremmin me kaikki lopulta voimme.

Tutustu täällä Hyvinvointi-hackathonin haasteisiin.

Tietoa ilmoittautumisesta ja linkki ilmoittautumiseen

 

**********************************************************************************

Kirjoittaja Hannele Pulliainen on mukana vapaaehtoisena toteuttamassa Hyvinvointi-hackathonia. 

Hannele työskentele markkinointipäällikkönä RemoteA Oy:ssä, terveysteknologian yrityksessä, jonka etäanalyysipalvelun avulla 300 terveydenhuollon yksikköä Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa saa erikoislääkärin lausunnon korkeintaan viidessä työpäivässä. Palvelu nopeuttaa sydän- ja uniapneapotilaiden diagnosointia ja hoitoon pääsyä.

Yritys kehittää parhaillaan myös uutta algoritmiin perustuvaa, sertifioitua palvelua, joka tuottaa EKG-analyysin pikavauhtia yleislääkärien päätöksenteon tueksi.

Blogiteksti on julkaistu myös Hannelen blogissa Longlivemarketing.net

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *