Haaste: Miten ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään?

 

hands-walking-stick-elderly-old-personSuomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Eläkeikäisiä on jo joka viides väestöstämme eli reilu miljoona. Iäkkäimpien iäkkäiden osuus on tasaisessa kasvussa. Nykyiset eläkeläiset ovat tottuneita vaatimaan ja valitsemaan sekä palveluita että asumismuotojaan.  Ikääntyvillä on hyvin erilaisia palvelutarpeita ja erilaisia asumisen tarpeita. Ikääntyneissä on sekä hyväkuntoisia ja itse asioistaan päättäviä, mutta jo joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee säännöllistä ja pitkäaikaista apua ja palvelua. Muistisairaudet lisääntyvät iän myötä ja lisäävät pitkäaikaista palvelujen tarvetta. Noin 193 000 suomalaisella on muistisairaus, joka puolella on keskivaikea tai vaikeampi. Lisäksi noin 200 000 henkilöllä on jonkinlaisia kognitiivisia ongelmia.

Iäkkäiden asumista kotona tuetaan palveluilla

Tilanne on haasteellinen niin perheille, omaisille lähellä ja kaukana sekä palvelujärjestelmälle. Iäkkäiden palvelut muodostuvat suurelta osalta tukipalveluista kuten ateriapalvelut, kuljetuspalvelut, ateriapalvelut ja turvallisuuspalvelut. Kotiin annettavana palveluna ovat kotihoito ja kotipalvelut, joita saa noin 11 % 75-vuotta täyttäneistä, erilaiset asumisen ratkaisut, joista tyypillisin tällä hetkellä on tehostettu palveluasumisen, jossa asuu noin 5 % 75-vuotta täyttäneistä. Perinteistä laitoshoitoa eli vanhainkoteja tai terveyskeskusten vuodeosastohoitoa on jo melko vähän, noin 3 %.

Uusia ratkaisuja yksinäisyyden ehkäisemiseen ja turvallisuuden lisäämiseen

Kansallisena tavoitteena on lisätä kotiin annettavien palveluiden määrää. Samalla on tarkoitus luoda erilaisten ratkaisujen avulla mahdollisuuksia asua kotona tai uudenlaisissa kodinomaisissa ratkaisuissa mahdollisimman pitkään. Iäkkäistä noin puolet asuu yksin, joten sekä yksinäisyys että turvallisuus on asioita, joiden tueksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Yksinasuvissa on myös muistisairaita. Jos puoliso on elossa, hän usein toimii omaishoitajana joko ilman omaishoidon tukea tai saaden sitä. Siten usein iäkäs puoliso auttaa ja hoitaa iäkästä puolisoaan. Lapset useinkin asuvat eri paikkakunnilla, jolloin kyseessä on etähoitajuus.  Tähän myös tarvitaan erilaisia välineitä yhteydenpidon, tiedonkulun ja turvallisuuden turvaamiseksi.

Tukea teknologisista ratkaisuista ja vapaaehtoistoiminnasta

Iäkkäiden määrän lisääntyessä julkiset palvelut eivät riitä kattamaan kaikkea palvelutarvetta. Tässä tukena voivat olla erilaiset teknologiset ratkaisut, vapaaehtoistoiminta yms. Tarve on myös saada tuen tarvitsija ja tuen antaja tai vapaaehtoinen kohtaaminen turvallisesti. Tästä onkin jo hyviä esimerkkejä myös Suomessa.

Ikääntymistä terveenä ja toimintakykyisenä toivoo varmasti jokainen. Miten siis alamme valmistautua vanhenemiseen ja millä keinoin? Ehkä jopa jo keski-iässä, mutta millä motivoiden?

 

STM1suRGB_135_3

Anja Noro

Projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on Hyvinvointi-hackathonin kumppani. STM tuo hackathoniin kaksi haastetta ratkaistavaksi sekä avointa dataa hackathon-työn tueksi. Tule mukaan kehittämään ratkaisuja Hyvinvointi-hackathoniin!

Ilmoittaudu

Lisätietoja Hyvinvointi-hackathonista

STM:n toinen haaste: Miten houkuttelemme ihmisiä hyvinvoinnin pariin?