Haaste: Miten houkuttelemme ihmisiä hyvinvoinnin pariin?

 

person-girl-cute-youngTerveys ja hyvinvointi jakautuvat väestössä epätasaisesti. Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset voivat muita paremmin ja ovat muita terveempiä. Vastaavasti matalasti koulutetut ja pienituloiset voivat keskimäärin huonommin ja heillä on myös enemmän sairauksia. Hyvinvointi- ja terveyserot koskevat koko väestöä siten, että hyvinvointi ja terveys kasvavat koulutus- ja tulotason kasvaessa. Hyvinvointi- ja terveyseroja esiintyy myös maantieteellisten alueiden välillä ja erilaisten vähemmistöjen ja valtaväestön välillä.

Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön

Hyvinvointi- ja terveyserojen taustalla ovat monimutkaiset syyt, joista elintapoihin ja osallisuuteen pyritään vaikuttamaan hallituksen kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektilla. Tavoitteena on houkutella ihmiset pitämään itsestään ja toisistaan parempaa huolta ja elämään terveemmin ja sosiaalisemmin. Muutos voi tarkoittaa yksinäisyyden vähenemistä, fyysisen aktiivisuuden lisäämistä, ravitsemuksen laadun parantamista, unirytmin korjaamista, päihteiden käytön vähentämistä, tupakoinnin lopettamista, mielenterveystaitojen vahvistumista sekä sosiaalisen osallisuuden ja arkisen elämänhallinnan vahvistumista.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevista elintavoista saa tietoa mediasta, ammattihenkilöiltä ja peruskoulusta. Tieto kuitenkin vaikuttaa eniten niihin, jotka muutenkin ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan, eikä niihin, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Tätä selittävät mm. sosiaaliset suhteet ja motivaatio sekä yksilön kyky muuttaa elintapojaan.

Haaste: Miten voisimme herättää ihmisten kiinnostuksen omaan hyvinvointiin?

Perinteinen elintapaohjaus ja -neuvonta on herkästi turhan totista ja tylsää puuhaa, ja niistä puuttuu kepeyttä ja iloa. Ratkaisut tähän haasteeseen voivat olla hyvin moninaisia. Esimerkiksi pelillisyys voi tarjota moninaisia ja innostavia mahdollisuuksia vaikuttaa eri ryhmien terveyskäyttäytymiseen. Haasteen kohderyhmänä voivat olla pienituloiset lapsiperheet, syrjäytymisuhassa olevat nuoret, työttömät tai matalasti koulutetut työntekijät, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt, maahanmuuttajat tai muut etniset vähemmistöt. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea ratkaisuja, jotka houkuttavat eri-ikäisiä ja eritaustaisia henkilöitä samojen menetelmien äärelle.

Haaste: Miten ihmiset löytävät hyvinvoinnin lähteille?

Asiakkaita ja ammattihenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoilla voisi auttaa, jos tietoa erilaisista vertaisryhmistä, kursseista, terveyspalveluista, liikuntapaikoista tai muista vastaavista löytyisi helposti. Tässä voisi olla hyödyksi esimerkiksi valtakunnallinen tai alueellinen portaali tai ”paikkatietopalvelu”, josta löytyisi tiedot esimerkiksi uniryhmistä, Martta-yhdistyksen ruoanlaittokursseista, yhteystiedot liikuntaystävätoimintaan, lähiseudun ulkoliikuntapaikat ja kuntosalit jne. Tiedot olisi hyvä olla mahdollisimman konkreettisella tasolla, esimerkiksi järjestäjä, päivämäärä, kellonaika, tarkka osoite, hinta ja yhteystiedot. Visuaalisuus ja houkuttelevuus lisäisivät varmasti käyttöä. Pohjana voisi hyödyntää karttoja siten, että ihmisen arjen tärkeät paikat syötettäisiin kartalle ja palvelin tarjoaisi ihmisen tarpeisiin ja arkireitteihin sopivia palveluita tai tukimuotoja. Tärkeää olisi päästä mahdollisimman hyvään ihmislähtöisyyteen.

Haaste: Miten lisäämme yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuuta?

Miten saadaan tarjolle palveluja mahdollisimman paljon myös ilmaiseksi, esimerkiksi toimeentulotuen asiakkaille. Kuinka houkutellaan yrityksiä ja yhteisöjä mukaan tekemään hyvää ja kantamaan yhteiskuntavastuuta? Esimerkiksi Porvoosta löytyy tähän onnistuneita esimerkkejä.

Haaste: Miten vähennämme yksinäisyyden haittoja ja lisäämme yhteisöllisyyttä?

Yhteisöllisyyden muodot ovat muuttuneet, eivätkä kaikki ole päässeet niihin osallisiksi. Tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja yhteisöllisyyttä luovia tiloja ja toimintoja erilaisille kohderyhmille. Esimerkiksi ikääntyneille, työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunniteltuja yhteisiä olohuoneita ja yhteisruokailuja on jo kokeiltu eri puolilla maata.

Haaste: “Yhteisen keittiön” kehittäminen

Kärkihankkeessa kehitetään yhteistä keittiötä, joka kokoaa ihmisiä yhteiseen tilaan toimimaan yhdessä. Osallistujat esimerkiksi käyvät kaupassa, valmistavat ruoan sekä saavat terveellisen aterian − tai nauttivat työpaikoilta tai koulujen keittiöstä yli jäänyttä ruokaa. Yhteinen keittiö on helppo saavuttaa, siellä voi kohdata toisia ihmisiä ja työskennellä mielekkäästi. Sitä tukevat digiratkaisut mahdollistavat moniulotteisen somekäytön ja auttavat tavoittamaan myös koneella viihtyvät nuoret ja vanhat, suomalaiset ja maahanmuuttajat. Yhteisessä keittiössä voivat yhdistyä mm. matalan kynnyksen palvelu, vertaistoiminta, vapaaehtoistyö ja hyvinvointivaltion instituutiot kuten sosiaalityö. Miten Yhteinen keittiö pitäisi digimuotoilla niin, että digitaalisuus tukee viranomaisia, käyttäjiä ja myös kolmannen sektorin toimijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä? Kuinka tehdään Yhteisestä keittiöstä vetävä brändi?”

Ratkaisut voivat olla jotain aivan muita kuin tässä ehdotetut. Kaikissa ratkaisuissa olisi kuitenkin hyvä pohtia, miten vaikutuksia ihmisten arkeen voidaan seurata ja arvioida eli miten saadaan tietoa ratkaisun vaikutuksista tai vaikuttavuudesta.

 

STM1suRGB_135_3

Meri Larivaara

Neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on Hyvinvointi-hackathonin kumppani. STM tuo hackathoniin kaksi haastetta ratkaistavaksi sekä avointa dataa hackathon-työn tueksi. Tule mukaan kehittämään ratkaisuja Hyvinvointi-hackathoniin.

Ilmoittaudu

Lisätietoja Hyvinvointi-hackathonista

STM:n toinen haaste: Miten ikäihmiset voisivat asua kotonaan?

 

Lisätietoa:

Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden valtionavustushaku vuonna 2016 – yhteiset hakuohjeet

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta -kärkihanke: HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 2016–2018. Hakuilmoitus 17.6.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:42.

https://www.thl.fi/fi/aiheet

Osallisuus ja yksinäisyyden ehkäiseminen

http://www.sosped.fi/kulttuuripaja/kulttuuripajamalli/mika-kulttuuripaja-malli/

www.kohtaus.info/

http://ikaihmistenolohuone.elakkeensaajat.fi/

https://rednet.punainenristi.fi/ystavatoiminta

http://www.miessakit.fi/fi/toimintamuodot/miessakkiopisto

www.vapaaehtoistoiminta.fi

Mielenterveyden edistäminen: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveysosaaminen/mielenterveyden-ensiapu

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Riistapaivat2015/keski_nisulaasko_hyva_mehtakaveri_20_1_2015.pdf

http://mtkl.fi/index.php?s=voimavaravalmennus

http://mtkl.fi/palvelut/tyollistymispalvelut/unelmakeidas/

http://mtkl.fi/palvelut/tyollistymispalvelut/muutoksen-avaimet/

http://www.ikainstituutti.fi/sitenews/view/-/nid/212/ngid/1/

https://rednet.punainenristi.fi/tayttaelamaa

www.mielenterveystalo.fi

https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/itsemurhien-ehkaisy/tyokaluja-itsemurhien-ehkaisyyn

Alkoholi ja tupakka:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00042

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ravitsemus- ja liikunta:

http://syohyvaa.fi/artikkelit/videot/

http://www.martat.fi/info/hankkeet/arki-sujuvaksi/

http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaskaytanto-leviaa-ympari-suomea

http://www.neuvokasperhe.fi/

http://www.perheliikunta.fi/

www.unelmatliikkeelle.fi

www.voimaavanhuuteen.fi

http://www.liikkeellavoimaavuosiin.fi/

www.suomenlatu.fi

http://www.kkiohjelma.fi/liikuntaneuvonta

http://www.suomimies.fi/

http://www.kuluttajaliitto.fi/ajankohtaista/evasmiesten_viesti_terveellisemmista_valinnoista_tehosi_-_hyvat_evaat_-projekti_muutti_rakentajien_ruokavalintoja.1297.news

http://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/Sivut/default.aspx